maanantai 28. huhtikuuta 2014

Ei siis mitään järkiä.

Istuipa kerra härkä, paitani helmalla, hyppeli ja lauloi, tällä tavalla..... Noni, sainpa teijänki päähän tuon ärsyttävän rallatuksen, ko se mulleki just vasta putkahti. Ei nyt ihan härkiä oo istuskellu, lokit (ei pojanklopit) on kyllä yrittäny sankoin Joukoin tulla osalliseksi meän piknikistä. Saatiin eilen huitoa niitä Saaran kans ihan olan takaa ja välillä eestäki pitkien keppien avulla muovipussi päässä. Saaralla ei ollu. Saara vaan täytti 23, ja poti ikäkriisiä sitte. Ei voi muka nii vanhana lähtiä tekemään ees källejä kaupungille! Minä en kyllä aio nii vanha olla koskaan.. Ko en oo ennenkää källejä tehny, ja mitään ei keksitty nytkään.
Saaran 23v. (alanurkassa) synttäripiknik. Lokkivartija täytti tehtävänsä.
Vaan Riikkaan osu.



Kuitenki, Kesä on tullu Kökkölään, sen mukana piknik-buumi, lokit, naapurin ukot, kukkaset (enkä nyt puhu itsestäni) ja koulukiireet. Unohtamatta myöskään torin jäätelökojuja, joita on kolme. Ekassa myyjä kuulemma syö samalla lusikalla jokaisesta rasiasta (Saaralla faktatietoa), seuraavassa on huonot valikoimat ja kolmannesta saatiin hyvät jätskipallot! Siinä me sitte napotettiin rivissä naamat kohti aurinkoa, ja houkuteltiin asiakkaita lisää hersyvällä naurullamme. Kuulemma meijät jo kaukaa kuuli, vaikkei nähny, näin väitti paikalle lampsinut Helena. Muttako ne muut, ne on nii äänekkäitä, en minä!
Vadelma-suolalakritsi-pallo, nam!
Illan piknikillä, tuo on oikeesti liikenteenjakaja-kolmio, vaikkei äkkiseltään siltä näytä.
Nuoret oikealla vs. vanhat vasemmalla.

Se huomattiin taas kaiken kurjuuden keskellä, että kyllä piknikkeily ja yhessä pyöräily on kivaa! Tänäänki pyöräiltiin ja retkeiltiin Lauran liikenteenjakajassa. Ei se Lauran ikioma oo, mutta sen kämpän eessä kuitenki. Oltiin vähän niinkö Rauman kuuluisa patsas Kolme sulotarta, paitsi meitä oli viis, ja me ei uitu!

Välillä mun piti tehä kouluhommiaki, mutta naapurin keinu ei jostain ukko-syystä enää niin houkutellu. Siispä nokkelana tyttönä aukasin keittiön ison ikkunan, siirsin pikkusen nojatuolia ja avot akka! Siinäpä oli nautinnollista yrittää tihrustaa koneen näytöltä jotain selkoa, ja imasta välillä pillillä kivennäisvettä (ei piimää).

Semmostahan se on kevään tulo, ei mittään järkiä tekemisissä. Tässä jutussakaan ei oo todella mitään järkiä, ja venyy pitkäksi ko nailonisukka, miksihän sää ees luet tätä? On niitä parempiaki blogeja :P Eikö oo vaan muuta tekemistä? Hanki harrastus, lähe vaikka ulos! Siellä on hyvä ilma. No älä mua syytä, sulla on kulunu jo kolme minuuttia elämästäs. Ehkä. Jos et vaan oikolue tai kato vaan kuvia. Niissä on kyllä kauniita neitoja, vappaalla jalalla kaikki! Vink!
Auringonottoa sisältä käsin. Ikäänku sisäänrakennettu parveke!

tiistai 8. huhtikuuta 2014

11 kertaa Karttunen

Jos näin äkkiseltään ajattelis, että on mökki täynnä eri-ikäsiä Karttusia, vois kuvitella ääniaaltojen kantavan aina Hangosta Petsamoon. Mutta sehän ei pitäny paikkaansa ollenkaan, ko Jämsässä oltiin ja vaan läheisen lammen jäät rikottiin huutamalla. Oli siis sisarusviikonloppu, kaikki pääsi paikalle paitsi Juha jäi Ranualle. Oli ehkä paras sisarusviikonloppu, mikä on koskaan ollu!! Ja ainoa.

Syvällisiä, voimaannuttavia keskusteluja, armottoman huonoa (julkasukelvotonta) läpänheittoa, saunomista, syömistä, tähtitaivasta, nuotiota.... Ulkoilua, leskenlehtiä ja mikä parasta, päiväunet terassilla viiman armoilla! Uinuin ko pikkuvauva, paitsi rattaita ja tuttia ei ollu.

Lauantai-iltana oli kolmen tunnin IT-piiri, jokaista kehuttiin vuorotellen, ja ei saanu mennä ees viltin alle piiloon. Huomattiin siinä, että kyllä me ollaan vahvassa yhteyessä, vaikka jokainen onki hajonnu ympäri Suomea! Sis tää porukka on hajonnu, kenenkään henk.koht. hajoilemisesta en mee sanoon mitään. :P Minäki sain kuulla monta kertaa että "en oo ees tienny että meillä asuu tommonen aikunen Heini! Jos ois pitäny vaikka sun ulkonäköä kuvailla pari vuotta sitte ni en ois osannu sanoa mitään." Heini-Maaria Karttunen, toiseksi nuorin sisaruksenne, saanko esitellä.

Kerran vauva, aina vauva.. Kyllä se mieltä lämmittää, tietää että sisarukset on ja pysyy, vaikka ne ei niin tuntiskaan. :D Äitille ja isällekki kirjotettiin kirjettä ko niin harvoin semmosta tehään, ni tehtiin nyt ihan porukalla (Heini kirjottaa ja muut polttaa tupakkia pihalla). Suosittelen lämpimästi kaikille maailman ihmisille sisarusviikonlopun viettämistä, varsinki jos niitä sisaruksia on! Ei käy kateeksi niitä joilla ei oo. Ko ne vaan on parhaita. ()

En tiiä kelle nuo hetekat oli tarkotettu? Vissiin kaks kertaa siitä joku meni läpi.

Pojat lähti souteleen. Jää paukku ja narisi, tytöt rannalla räyhäs ja valitti.

Tässä sentään tukitoimista on huolehittu, ku avannon tekoon alettiin!
Tää oli kaikkien lemppari, varsinki meän kissa-allergisten.
Daltonin veljekset siinä.

Aina ne vaan yrittää toisten selän taakse piiloutua, mutta ei kuitenkaan malta olla kurkkimatta sieltä..

Siinä on naiskauneutta rivissä, ihan puolueettomasti voin sanoa!


"Minä ja veljet! Nyt minä ja veljet! Sitte minä ja..." Ainahan ne veljet ruukaa olla siskojen idoleita, vai mitenkä??